Oppilaat kouluopetuksen uudistamisen lähtökohdaksi
Kasvatustieteen maisteri Antti Rajalan väitöstutkimuksen Kohti toimijuuskeskeistä pedagogiikkaa tutkimuskohteena on kouluopetuksen uudistaminen. Perinteisen koulun käytännöt eivät enää vastaa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan oppimiselle asettamiin tavoitteisiin.
Väitöskirjassaan Rajala esittää toimijuutta painottavan pedagogiikan mallin, joka vastaa nykykoulun kriisiin.
– Malli koostuu neljästä periaatteesta, joissa opetus perustuu oppilaiden henkilökohtaiselle mielekkyydelle ja toimijuudelle, oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua konkreettiseen ja yhteisölliseen toimintaan koulun ulkopuolella, koulun toimintakulttuurin kehittäminen on opetuksen uudistamisen lähtökohtana ja pedagogiikkaa uudistetaan jatkuvasti ja yhdessä oppilaiden kanssa, Rajala toteaa.
Tutkimuksessaan Rajala analysoi kahta projektia, joissa kehitettiin lähestymistapoja koulun ulkopuolisen oppimisen yhdistämiseksi kouluopetukseen. Ensimmäinen toteutettiin peruskoulun ala-asteella pääkaupunkiseudulla vuonna 2008, ja siinä kehitettiin oppilaslähtöistä ja tutkivaa opetusta ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Opetuksen alussa lapset esittivät omia ajatuksiaan ja kysymyksiään, joiden ympärille opetus suunniteltiin. Toinen projekti on kansainvälisessäkin mediassa näkynyt hanke, joka toteutettiin Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa vuonna 2011. Opetushallitus valitsi projektin esimerkiksi suomalaisen opetuksen parhaista käytännöistä. Projektin tavoitteena oli kehittää lukiolaisten kansalaisuustaitoja. Oppilaat saivat vaikuttaa kunnallispoliittiseen päätöksentekoon, joka koski kaupunkipyöräilyä.
Hankala toimijuus
Rajalan väitöskirja antaa vahvan teoreettisen perustan tarkastella kriittisesti viimeaikaista koulukeskustelua. Ilman vahvaa teoreettista perustaa huomio opetuksen uudistamisessa uhkaa kiinnittyä epäolennaisiin asioihin, kuten siihen, onko luokassa pulpetteja. Rajala esittää väitöskirjassaan, että oppimisen ympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia vasta, kun toiminnan kohde ja tavoite muuttuvat. Tästä on esimerkkinä väitöskirjassa analysoitu lukiolaisten projekti, jossa oppilaat tutkivat pyöräilyn epäkohtia Espoossa ja vaikuttivat yhdessä opettajiensa kanssa kaupungin päättäjiin pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi.
Kunnollisen teoreettisen perustan puute saattaa johtaa käsitteiden merkityksen muuttumiseenjopa päinvastaiseksi. On puhuttu esimerkiksi toimijuudesta tämän vuosituhannen taitona. Toimijuuden pelkistäminen arvioitavaksi taidoksi uhkaa kuitenkin kesyttää toimijuuden. Kesytettyä toimijuutta on esimerkiksi toisten asettamien tavoitteiden sisäistäminen ja näiden tavoitteiden itseohjautuva toteuttaminen.
Väitöskirja valottaa koulutuksen ristiriitaista tehtävää yhtäältä välittää oppilaille aiempien sukupolvien saavutuksia ja toisaalta valmistaa oppilaita yhteiskunnan uudistamiseen. Väitös kiinnittää huomion oppilaiden toimijuuden uutta luoviin ja hankaliin puoliin. Myös oppilaiden vastarinta ja opettajan toiminnan kyseenalaistaminen voidaan nähdä oppilaiden toimijuuden ilmaisuina. Näiden toimijuuden ilmaisujen tulkitseminen vain huonoksi käytökseksi saattaa osaltaan johtaa oppilaiden vieraantumiseen koulusta ja syrjäytymiskehitykseen.
– Vastakkainasettelun sijaan neuvotteleva suhtautuminen oppilaiden toimijuuden hankaliin puoliin voi edistää heidän kasvuaan vastuullisiksi ja toisia huomioonottaviksi, Rajala ehdottaa.
– Jotta oppilaista voi kasvaa vallitsevia ajattelutapoja kyseenalaistavia ja uutta luovia ihmisiä, heille täytyy antaa tähän mahdollisuus jo kouluaikana.
Uudet opetussuunnitelmien perusteet uudistavat koulua rohkeasti
Rajalan väitöstutkimus antaa välineitä ajankohtaisen opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamiseen kouluissa. Syksyllä 2016 suomalaisissa kouluissa otetaan käyttöön uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka nykyaikaistavat opetusta ja pyrkivät tekemään opetuksesta oppilaita kiinnostavaa ja koskettavaa. Koulun kehittämisen historia kuitenkin osoittaa, että koulun uudistukset harvoin onnistuvat. Tutkimusten mukaan koulun kehittäminen ei useimmiten perustu riittävään ymmärrykseen koulun arjesta ja koulunkäynnin reunaehdoista. Tarvitaan tutkimusta koulun arkisista käytännöistä ja niiden muutoksesta.
Kasvatustieteen maisteri Antti Rajala väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 3.6. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta ”Kohti toimijuuskeskeistä pedagogiikkaa — Tutkimus kouluoppimisen yhdistämisestä oppilaiden elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan”. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa
Helsinkiläinen Antti Rajala (s. 8.12.1976) työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Antti Rajala, puh. 044 5454 797 s-posti antti.rajala@helsinki.fi
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme